Keinoäly liitti jokaiseen uhareita koskevaan vastaukseensa loppukaneetin, miksi kyseisen mielikuvituslajin suojelu on tärkeää ja mikä sitä eniten uhkaa. Tämä ei ole huono asia, vaikka meneekin ohi pelkästä ”mikä on Suomen uhanalaisin” -kysymyksestä.

Pyysin keinoälyltä myös nimeltä mainitun podcastin käsikirjoitusta tietystä aiheesta. Sain yläkoulun ainekirjoituksen, josta puuttui dialogi. Asiaohjelmien käsikirjoittajat luontopuolella voivat nukkua yönsä rauhassa.

2/2 #ChatGPT #luontotieto

Kysyin keinoälyltä luonnosta. Sen mielestä Suomen uhanalaisimpia ovat...

* jäkälistä ”keltajäkälä”, jonka tieteellinen nimi kuuluu harmaaporonjäkälälle (elinvoimainen)

* sammalista mystinen ”vaivaiskoivunsammal”, jonka tieteell. nimi kuuluu kylläkin kalliotierasammalelle (elinvoimainen)

* luontotyypeistä aapasuo, joka etelässä onkin pulassa, kun taas pohjoinen pohjoisboreaalinen aapasuo on yksi harvoista suotyypeistä, jotka oikeasti on arvioitu säilyviksi.

1/2 #ChatGPT #luontotieto

#viikonvinkki, osa 15: Monikulmiorajaus

Laji.fi-portaalin uusi ominaisuus: havaintoja voi nyt hakea suorakulmion lisäksi myös kartalle piirrettävän monikulmion avulla.

Kartalle voi myös tuoda tekstinä esim. paikkatieto-ohjelmassa luodun kuvion.

👉 https://laji.fi/news/7609

#lajitieto #luontotieto #avoindata

#viikonvinkki, osa 6: Aineistojen metatiedot

Liito-oravahavainto on peräisin kokoelmasta "LajiGIS: Lajin seurantatiedot". Mikähän se onkaan? 🤔

Vastaus löytyy Aineistojen metatiedot eli kuvailutiedot -osiosta, jossa voi selata kaikkia Lajitietokeskukseen tallennettuja aineistoja. Näitä on muuten jo 573.

https://laji.fi/theme/dataset-metadata/

#avoindata #lajitieto #luontotieto

Webinaari-video katsottavissa - Lajitietokeskuksen palvelut ympäristökonsulteille ja kaikille muillekin: https://www2.helsinki.fi/fi/unitube/video/11669685-3a23-4046-a848-cc0f88241749

Videolla esitellään havaintojen hakua avoimesta Lajifi-portaalista, arkaluontoisten havaintojen pyytämistä, paikkatietopalveluita sekä havaintojen tallentamista.

Webinaarin kokonaispituus on 1 h 55 min, josta loppuosa on lähinnä keskustelua.

#lajitieto #luonto #avoindata #luontotieto

Tästä suomalaisten luontohavaintojen digitointi alkoi: kasvihavainto 1960-luvulta reikäkortilla. Tilanpuute johti lyhenteiden käyttöön, josta ainakin koordinaattien lyhentäminen on osittain jatkunyt tähän päivään asti, valitettavasti. Mutta tarkempaa dataa kohti mennään edelleen 🗺️

Kuva uusimmasta Lutukka-lehdestä, jossa käsitellään Kastikka-kasvitietokannan historiaa: https://read.epaper.fi/7800/LKPmRs77

#luontotieto #tietokoneet #historia #gis #tietotekniikka