Apurahahakemusten vaikein osuus on tiivistelmä. Olen kirjoittanut taas yhtä tuntikausia, päiväkausia. Tänään sitten tupsautin jälleen uuden, paremman tiivistelmän.
Useimmista hakemuksista ei lueta muuta kuin tiivistelmä, joten tuntuu hirveän oleelliselta, että jokainen sana on harkittu. On tosi vaikea päästä eteenpäin.
Kirjoitin kirjailijablogiini toivosta. Kun hain pari vuotta sitten siihen Koneen apurahaa, kirjoitin hakemukseen: “Kirjoitan toivosta olematta naiivi; kirjoitan kuolemasta olematta traaginen; kirjoitan jälleensyntymisestä olematta uskonnollinen.”
Mutta voiko toivosta kirjoittaa olematta naiivi? Tarvitseeko edes? #runotyö
https://kirjailijaraisajantti.wordpress.com/2023/09/05/toivosta/
No niin, Turku kutsuu taas runoilijaa.
Ensi viikon pe (8.9.) esiinnyn kauppakeskus Forumin pop up -runokaupassa klo 17.
Turun kirjamessuilla pe 29.9. mm. keskustelen Solina Riekkolan kanssa otsikolla Kirjailijan pelot ja pelottomuus. Käymme läpi kaikkea, mikä kirjoittajaa voi yksinäisessä työssä pelottaa!
On ollut kyllä sellainen hyvä kirjoituspäivä, että olen saanut aikaan ihan naurettavan paljon tekstiä, ja olen hyvin väsynyt jo klo 13.30.
Olen välittömästi humpsahtanut siihen hajamieliseen tilaan, jossa ei pysty ajattelemaan muuta kuin työn alla olevaa tekstiä, ja kaikki mitä elämässä tulee vastaan, tuntuu liittyvän kyseiseen tekstiin. #runotyö
Onpahan nihkeä heinäkuu. Runo teettää tuloaan koko päivän. Ihan hyvä lauseita syntyi siitä huolimatta, mutta tottuneelle aamupäiväkirjoittajalle on piinaa odottaa klo 15:30 asti, että sanat asettuvat. #runotyö
Vaarallisen eläimen tilanne ilmestyi viime vuoden toukokuussa. Nyt laskeskelen, että tämänviikkoinen esiintyminen on yhdeksäs, jossa luen teosta. Kymmenes on Sieravuoren lavarunofestareilla muutaman viikon päästä. Tämä on ollut kiva vuosi kirjan kanssa.
Sieravuoreen aion itse asiassa tehdä jonkinlaisen koosteen Kolmesta ja Vaarallisesta eläimestä. Tekee niin mieli lukea Kolmea, en ole ollenkaan päässyt kyllästymään siihen.
Paluu arkeen ja kässärin pariin. Edelleen samaa pohdintaa: paljonko antaa lukijalle tukirankaa? Luotan runojen lukijakuntaan, joten tykkäisin antaa aika vähän mitään opasteita. Toisaalta olen aina ollut se konkreettinen ja "helppo" runoilija, joten ehkä just minun lukijani odottavat niitä opasteita.
Samana päivänä kirjamessuille sovittu superhieno esitys peruuntui. On kyllä taas kovasti merkkejä ilmassa. #runotyö
Käsikirjotuksen hauduttelu on välillä piinaavaa, mutta sitä pitää tehdä, jotta tekstiin saa etäisyyttä. Paras ohje, jonka sain esikoiseni kanssa, oli "elä sen kanssa vielä vuosi". Silloin ajattelin että mitä hemmettiä, vuosi, niin pitkä aika. Mutta se muuttui superpaljon paremmaksi ja aika tarkkaan vuosi tuosta kommentista se tosiaankin julkaistiin.
Annoin kässärini hautua kuukauden verran ja luin sen tänään ääneen. Aloin kyyneltyä puolivälissä; ihan siitä syystä, että olen saanut sanotuksi asioita, joita olen yrittänyt sanoa. On suuri etuoikeus, että pystyy käyttämään vuosia asioiden sanoiksi kääntelemiseen.
Suullisesti/välittömästi pystyn harvoin sanomaan sitä, mitä haluan, mutta antaakaas minulle pari vuotta, kynä ja paperia, niin jopa saan sanat oikeaan järjestykseen. #runotyö
Kannatti odottaa vuosi Tuli & savun kritiikkiä Vaarallisen eläimen tilanteesta. Koko Sofia Blanco Sequeiroksen teksti on ihan äimistyttävä. Siellä on sellaisia lauseita kuin "Vaarallisen eläimen tilanne ilahduttaa erityisesti siksi, että se erottuu aidosti kotimaisessa kirjallisuudessa." 🥳😭 #runotyö
Minulla on tällainen työtapa, että koko käsikirjoitus pitää lukea alusta loppuun aina, kun sieltä muuttaa jotakin. Luin tekstin ääneen kokonaan, korjasin kolme kohtaa, ja nyt se pitää taas lukea alusta loppuun kokonaan, jotta tiedän, miten ne muutokset vaikuttavat kokonaisuuteen. Jaksaa jaksaa! #runotyö
... tällainen iltakeikka on kyllä harmillinen sikäli, etten saa koko päivänä mitään aikaan. En edes löhöilemistä! Odotan vain kroppa hälytystilassa, että kello tulee kuusi. Mutta olen silloin kyllä tosi skarppina! #runotyö
Olen viime päivinä haudutellut kässäriä ja sillä välin varovasti alkanut asettaa aivoja uuteen asentoon ja kirjoittaa uutta. Olen henkisesti luomassa uutta teoskaarta (ensimmäinen kaari käsitteli ihmistä ääriolosuhteissa ja sisältää teokset Läpilyöntikipu - Grand plié - Kolme - Vaarallisen eläimen tilanne). #runotyö
Nyt yksi Vaarallisen eläimen tilanteen kritiikki on ilmestynyt! Niitä on luvassa tälle keväälle kolme, joten kahta vielä jahdataan. Tilasin lehden, jossa kritiikki on, nyt odottelen jännityksellä. #runotyö
Ratkaisin kässärin aloituksen! On sitä pyöriteltykin. En ole edes laskenut monesko yritys tämä on. Varmaan viikon päästä huomaan, mikä tässä on vikana, mutta niin se homma etenee. #runotyö
Koska käsi on taas vähän kenkkuna, ajattelin tänään lukea enemmän kuin kirjoittaa. Ongelma on, että mitä enemmän luen, sitä enemmän alan kirjoittaa. #runotyö
Aina joskus joku lukee kirjani niin syvästi, että sanoo: väität kirjassasi, että... ja jatkaa pohdintaa siitä ääneen. Hämmentävää. #runotyö