#FaktojaEtunimistä osa 13

Väestötietojärjestelmään merkityillä elossa olevilla suomalaisilla yleisimmät etunimet ovat Maria, Helena, Anneli, Johanna ja Kaarina sekä Juhani, Olavi, Tapani, Antero ja Johannes.

Kun katsotaan vain esimmäisiä etunimiä, yleisimmät ovat Anne, Tuula, Päivi, Anna ja Minna sekä Juha, Timo, Matti, Kari ja Mikko.

1/3

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 12

Lasten nimet hyväksytään Digi- ja väestötietovirastossa (DVV). Samoin nimenmuutoshakemukset osoitetaan DVV:hen.

Oman etunimensä voi muuttaa kokonaan, jonkin nimistään voi tiputtaa pois tai voi ottaa yhden tai useamman nimen lisää. Myös nimien järjestystä voi muuttaa.

1/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 11

Ensimmäinen etunimilaki astui voimaan vuoden 1946 alussa, 25 vuotta myöhemmin kuin ensimmäinen sukunimilaki. Etunimilain oli valmistellut pääosin K. J. Ståhlberg.

Uusin etu- ja sukunimilaki tuli voimaan vuonna 2019. Suurin muutos aiempiin lakeihin on se, että etunimiä voi olla neljä (aiemmin korkeintaan kolme).

1/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 10

Yhdysnimiksi sanotaan etunimiä, joissa on yhdistetty kaksi nimeä yhdysviivalla tai kirjoitettu nimet yhteen (esimerkiksi Ville-Veikko, Annemari). Tällaisia nimiä alkaa asiakirjoissa esiintyä harvakseltaan 1800-luvun lopulla.

1/3

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 9

Etunimien järjestykseen vaikuttaa yleensä niin sanottu viskurilaki, jonka mukaan nimiyhdistelmissä raskain aines eli pisin nimi ”viskautuu” kevyempien jälkeen. (Termin taustalla on viljanpuintiin liittyvä jyvien ja akanoiden viskaaminen.)

1/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 8

Useamman kuin yhden etunimen antaminen on verrattain uusi ilmiö. Moninimisyys lähti Euroopan kuninkaallisilta ja aatelisilta 1600-luvulla ja eteni porvareiden kautta Suomenkin talonpoikaisväestöön, joka omaksui sen 1800-luvulla.

Aluksi kaksinimisiä puhuteltaessa käytettiin ilmeisesti kumpaakin nimeä.

1/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 7

Eri etunimet ovat eri aikoina suosittuja. Tämä johtuu siitä, että vanhemmat eivät yleensä halua antaa oman tai vanhempiensa ikäluokan nimiä lapsilleen. Omien isovanhempien ikäluokan nimet sen sijaan tuntuvat ”tuoreemmilta”.

1/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 6

Nimipäiväkalenterimme sai alkunsa katolisesta pyhimyskalenterista, jossa oli pyhimysten muistopäivät. Reformaation jälkeen se alkoi kehittyä nimipäiväkalenteriksi.

Vuonna 1705 ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen almanakka, Almanach eli Ajan-Lucu. Vuonna 1810 Turun Akatemia sai yksinoikeuden julkaista almanakkaa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Nykyisin tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon on Helsingin yliopistolla.

1/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 5

Vaikka 1900-luvun aikana nimivalikoima laajentui jatkuvasti, suosituimmat nimet saattoivat olla erittäin suosittuja. Esimerkiksi vuonna 1966 noin 7,4 % tytöistä sai nimen Sari.

1/3

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 4

1800-luvun puolivälistä alkaen alettiin kansallisuusaatteen vuoksi antaa lapsille suomenkielisiä nimiä. Suomalaisella piti olla suomenkielinen nimi.

Nimiä otettiin Kalevalasta ja kansanrunoudesta, ja muunkielisiä nimiä käännettiin suomeksi. Lisäksi keksittiin täysin uusia nimiä.

1/4

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 3

1700-luvulla almanakkaan lisättiin Ruotsin kuninkaallisten nimiä (esimerkiksi Adolf, Gustav, Ulrika) ja kansainvälisiä muotinimiä (esimerkiksi Albertina, August, Charlotta, Emil, Fredrika, Otto).

Kun Suomesta vuonna 1809 tuli osa Venäjää, otettiin almanakkaan Venäjän ruhtinasperheen nimiä (esimerkiksi Alexandra, Alexei, Dagmar, Georg, Nicolai, Olga). Myös kansainvälisiä muotinimiä tuli lisää (esimerkiksi Arthur, Elwira, Eugene, Flora, Josephina).

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 2

Kristinuskon levittyä nykyisen Suomen alueelle alettiin lapsille antaa kristillisiä nimiä. 1500-luvulle tultaessa nimistö oli muuttunut lähes täysin. Saamelaisilla ja itärajan takana asuvilla karjalaisilla omakieliset nimet säilyivät pitempään.

1/3

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 1

Esikristillisellä ajalla itämerensuomalaisilla eli suomen ja sen lähisukukielten puhujilla oli luultavasti varsinainen yksilönnimi sekä mahdollisia lisänimiä. Nimissä toistuivat usein tietyt nimielementit, joihin lisättiin johdin tai joita yhdistettiin kaksiosaisiksi nimiksi.

1/4

#etunimet #nimet

Palasin töihin ja ajattelin julkaista uudestaan vähän päitettynä muutama vuosi sitten tviittaamani ketjut #FaktojaEtunimistä ja #FaktojaSukunimistä. Aloitetaan sukunimistä. Jatkoa ketjuun tulee arkipäivinä.
#nimet