Päivän random #jääkausi: aika kivasti vedenkoskemattomat alueet eli (muinaisen) meren ylin ranta näyttää myös, missä on nykyisin Päijänteen länsipuolella Hämeen isot metsämantereet: Tammelan ylänkö ja Evo. Kumpikin oli aikoinaan laaja saaristo muinaisessa meressä.

Muinaisrantakartta havainnollistaa sitäkin, miten Tammelan ylänkö ulottuu Karkkilasta Urjalaan ja Somerolta Hattulaan. Karttaa voi tutkia GTK:n Maankamarassa (Maaperä > Muinaisrannat).

Päivän random #jääkausi:

Lähde on ovi aliseen maailmaan, taikka Styksjoelle, mistä tulee sana stygobiontti: eliö joka elää vain pohjavesimuodostumissa (Στύγιος, ’Styksiin liittyvä’). Suomessa näiden uskotaan olevan reliktejä, joiden levinneisyys oli laajempi mutta kun jää vetäytyi ja merenpinta laski, laji jäi nalkkiin – vrt. saimaannorppa.

Saatiin stygofaunaa jääkauden peruina ja saatiin paljon muutakin, kun sulava jää järkkäsi harjut ja niiden liepeisiin lähteet mm. harsosammalen kasvaa.

Päivän random #jääkausi:

Suon takana kohoaa korkea kumpumoreeni, korkeuseroa suon tasoon melkein 50 metriä.

Kumpumoreeneita syntyi ns. kuolleeseen jäähän, kun jää suli paikoillaan ja sen mukaansa nappaama kiviaines kasautui kummuiksi. Muodostuma on tosiaan moreenia = kaikkia raekokoja sekaisin isoihin lohkareisiin asti. Tää nyppylä kuuluu Kalvolan–Rengon kumpumoreenikenttään, jota rajaa lännessä Tammelan Pyhäjärvi ja idässä Vanajavesi, Kernaalanjärvi ja Loppijärvi. (Kartta: Mäkinen ym. 2007)

Aika rumaa ja ikävää taas täällä järviylängöllä. Ja hei täysin rakentamattomiakin lammenrantoja sentään vielä on!

Päivän random #jääkausi: tämäkin lampi syntyi suppaan, kun yli parinsadan metrin mittainen jäälohkare hautautui jäätikön sulaessa veden kuljettamaan kiviainekseen, josta kasaantui jään reunaan III Salpausselkä. Jättiläismäinen jääpala myöhemmin suli, ja paikalle romahtaneeseen kuoppaan syntyi hieno lampi, jonka reunoilla pyy viheltää ja töyhtis seurailee kulkijaa.

#pienvedet

Valajärven ympäriajo on kiva geologiaretki, jos #jääkausi kiinnostaa: reitti kulkee Alimmaistenharjulla ja sen pohjoispuolen pitkittäisharjulla. Korkeuserot on sen mukaisia, eli mäkiä ei reitiltä puutu.

Ollaan seudulla, jossa luode-kaakkosuuntaiset harjujaksot risteää koillisesta lounaaseen kulkevien II Salpausselän De Geer -moreenien ja muiden muodostumien kanssa. Tuu kattomaan, millaisia korkeuseroja mannerjään sulaessa syntyi, et pety! Jotkut nousut voi olla aika hapokkaita. 2/

#renkoviikko

Päivän random #jääkausi:

Kun jäätikkö vetäytyi, soistuminen alkoi painanteista, ja tässä on yksi tuloksista. Kuva on otettu jäätikön laitaan kasautuneen reunamoreenin päältä vedenkoskemattomasta kohdasta. Alhaalla nykyisessä suoaltaassa lainehti kauan sitten Litorinameri. Nyt siellä on viitisen metriä turvetta.

Tämmöttinen kivennäismaan suora soistuminen heti jäätikön vetäydyttyä on meidän soiden yleisin syntytapa. Soitahan syntyy edelleenkin mm. metsien soistuessa ja vesien kasvaessa umpeen.

Päivän random #jääkausi taisi kulua kaikessa hiljaisuudessa yhden jäätikkösyntyisen kohteen ennallistamis- ja hoitosuunnitelman päivittämiseen, mutta joskus ne on nämäkin hommat hoidettava, jos köyhtyneelle harjuluonnolle halutaan tehdä vaihteeksi jotain hyvääkin.

Päivän random #jääkausi:

Drumliinit on +/– sammakon nuijapään mallisia selänteitä jäätikön virtaussuunnan myötäisinä (täällä päin luode–kaakko). Kalliodrumliineja peittää vain ohut moreenikerros, ja hioutunut kallioydin voi olla melkein paljas.

Hakoisten linnavuori Janakkalassa sijaitsee kalliodrumliinilla. Kuva on otettu luonnollisesti ennen kuin maanomistaja kielsi kulun linnavuorelle pysyvästi – nyt tätä jääkauden luomusta ja merkittävää yhteistä kulttuuriperintöä voi ihailla vain kaukaa.

Hämeessä Vesivehmaan ja Räyskälän lentokentät sijaitsee jäätikköjokien suistoissa. Laajoja sanduri- tai delta-alueita näkee vaikka Sairakkalan nummella Hollolassa, Lopen–Tammelan Pernunnummella (kuvassa) tai vaikka Härkätiellä Rengon Hiitankankaalla.

Metsätalouskäytössähän nää yleensä on, mutta esim. Räyskälän kentällä elää edustavaa ketolajistoa, Pernunnummen pientareilla kukkii harjuajuruoho ja kesäyön kehrääjäretkien kohteina sandurien ja deltojen männiköt on mitä parhaimpia.

2/2 #jääkausi

Päivän random #jääkausi:

Harjumailla ja Salpausselillä tasamaa on ainakin mulle eksoottinen näky, ja näitä osaa juostessa tai pyöräillessä arvostaa. Laaja nummi paljastuu usein muinaisen jäätikköjoen suistoksi, ts. sanduriksi tai deltaksi. Se muodostui samalla lailla kuin sulamis- tai sadevesi järjestelee pihalle hiekasta ja neulasista pieniä ”jokisuistoja”.

Tässä sanduri, jonka tasaisuus näkyy hakkuun jälkeen hyvin (polton syy ei ole ollut ennallistaminen vaan metsänhoidollinen kulotus).

1/2

Päivän random #jääkausi:

no siis nää De Geer -moreenit. Jos pyöräillessä alkaa tuumia, miksi maaston pitää olla jatkuvaa nousua ja laskua, voipi olla De Geer -moreeniselänteistä kysymys.

De Geer -moreenien selänteet on pitkiä, kapeita ja jäätikön reunan suuntaisia, usein pyykkilautakuviona vieri vieressä. Näitä voi ihmetellä Lammin ja Turengin välissä tai vaikka Mäntsälän Sulkavalta Hyvinkäälle. Merenkurkussa Raippaluoto on yhtä suurta De Geer -moreenia. Kuva on II Salpausselän kyljestä.

Päivän random #jääkausi:

Ihmiset tuli jään sulaessa nykyiseen sisämaahan vesireittejä, mutta harjuja pitkin tultiin myös. Vedenkoskemattomat huiput, harjut ja ylänköseudut oli ensimmäisinä tarjolla, ja mitään järkeähän ei ole kulkea kohtisuoraan korkeuskäyrien yli, jos voi kulkea harjun lakea niiden myötäisesti.

Harjupoluilla kulkiessa mielessä on joka kerta, että ihmiset on ehkä kulkeneet tästä tuhansia vuosia. Keitä ensimmäiset oli, mistä ne tuli ja mitä kieltä puhuttiin, me ei edes tiedetä.

Päivän random #jääkausi: suppalammet.

Lammesta tiimalasin muodossa heijastuva metsä on harjumaastossa aika hyvä vihje siitä, että lampi on itse asiassa suppa. Taikka lukko, niin kuin näitä on meillä päin kutsuttu.

Supan reunat on tyypillisesti jyrkät ja niin on monen suppalammenkin. Osa näistä on pieneen kokoonsa nähden hyvinkin syviä. Joihinkin purkautuu pohjavettä, mikä voi näkyä lampien nevareunuksessa – joskus siinä vaihtelee hauskasti karu ja keskiravinteinen neva.

Piti ajatella töitä. Ajattelen jääkautta, kuinka ollakaan.

Kumpuileva horisontti kuvassa on III Salpausselkää ja kumpareet on vetäytymässä olleen jäätikön reunamille muodostuneita reuna- ja kumpumoreeneja.

On hienoisia vaikeuksia edes käsittää sitä, että Veiksel-jääkauden aikana jäätä oli paksuimmillaan tästä 2–3 km ylöspäin. Tai sitä, mitkä vesimassat ja voimat on tarvittu siirtelemään tällaiset määrät kiviainesta.

#jääkausi

Talvi on näemmä tullut. Huomasin nimittäin tänä aamuna, että makkarin patteri oli lämmin. Tämä on äärimmäisen harvinaista, yleensä mulla on lämpöä vain olkkarin ja keittiön pattereissa, koska ne on päätyhuoneita. Jännää!
#talvi #ratiritiralla #pakkanen #jääkausi ☃️

#Sää #ÄäriIlmiöt #Ilmastokriisi #Jääkausi #Lumimyrsky #Yhdysvallat #Ilmastonmuutos #NewYork #Buffalo https://yle.fi/a/3-12043017/64-3-122069?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp