'"Vuorovaikutuksessa osapuolet ovat aloitteellisia, reagoivat toistensa viesteihin ja kokevat olevansa yhteydessä toisiinsa.”

Me hyväksymme sen, että kävelevien ihmisten askeleet ovat eri pituisia. Me hyväksymme sen, että osa ihmisistä käyttää liikkumisen apuvälineitä. Me hyväksymme esimerkiksi näkökyvyn vaihtelun. Ihmisillä on myös erilaisia vuorovaikutuksen piirteitä, tapoja ja keinoja.'

#neurovähemmistöt #autistit

https://paut.fi/autismin-piirteista-vuorovaikutus

"Neuropsykiatrisesti oireilevat" on yksi #neurovähemmistöt #autistit #ADHD käytetty sanoitus, joka näyttää valtaavan alaa. Muistuttaa ilmauksia "päihteillä oireilevat" tai "rikoksilla oireilevat". Tässä on merkittäviä ongelmia, muutama ajatus

1) "Oireiluksi" kutsuminen
johtaa helposti ajattelemaan virheellisesti, että taustalla on jokin "alkusyy" tai "sairaus" - ehkä perinteinen "jääkaappiäiti" tai vaikkapa jokin mielenterveysongelma, joka nyt vain ilmenee "neuropsykiatrisena oireiluna". 1/

Tänään 15.8. klo 16-18 eduskuntataloulla

#neurovähemmistöt #autistit #AidaA

https://paut.fi/kutsu-mielenilmaukseen

Monet #neurovähemmistö #autistit kuuluvat kertovat toistuvasta voimakkaasta henkisestä tai fyysisestä kärsimyksestä heihin julkisen vallan käytössä kohdistettavan syrjinnän vuoksi.

Kidutuksen kriminalisointi rikoslaissa. Sama luku kuin syrjintärikos, edellinen pykälä ennen kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisointia.

Kertomuksia sijoittuu terveydenhuolto- ja koulu- ja koulutus- ja sosiaalisektoreille. #syrjintä #neurovähemmistöt #lastensuojelu #sote

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L11P9a

I feel for Niilo Issakainen.

Tympeää & turhaa, että kun ihminen myöhästyy _kahdella minuutilla_ ei enää päästetä #pääsykokeet.

Nämä asioita, joissa #suomalaisuus sukkaa äässiä; tämä sekunnilleen ajassaolemisen vaatimus.

On #muuten jatkuva haaste esim. monille #neurovähemmistöt kuuluville.

Tätä tämä on, kun jengi, joilla kynä väärässä paikassa nipottaa kuin mitkäkin elämää vailla olevat rusinat, jostain sekunti- & minuuttiaikataulusta.

#aikakäsitys #myöhästyminen

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009639691.html

Miten on hyvä sanoa - ihminen, jolla on nentismi, vai nentistinen ihminen, vai nentisti, vai nentistinen henkilö? Vai onko kiinni asiayhteydestä ja siitä miten nentismi ilmenee suhteessa ihmiseen? 🤔

Ihan vakavissaankin saa vastata tai toisin.

Näyttää muuten siltä, että "xxx:llä on autismikirjo" on ilmaus joka on alkanut elää ja levitä.

#neurovähemmistö #neurovähemmistöt #autistit #yhdenvertaisuus #syrjintä

Jillian Keenanilla on asiaa neurovähemmistöistä kinky-piireissä: https://www.youtube.com/watch?v=jfP5Vd5MLds

#Autismi #BDSM #ADHD #Neuroepätyypillinen #Neurovähemmistöt #Kinky #Autism @JillianKeenan #JillianKeenan #Neurodiversiteetti

Nyt on tärkeää asiaa, vahva suositus! Yhdenvertaisuusaktivisti Aida A puhuu.

#TunneAutismi #autismitietoisuus #WAAD #AutismAwarenessMonth #vähemmistö #yhdenvertaisuus #syrjintä #kirjolla

#neurodiversiteettiviikko #neurovähemmistöt #autistit

https://www.youtube.com/watch?v=PHLDlNccZq8&t=1623s

Näkemys / arvio Kirjolla -sarjasta

#TunneAutismi #autismitietoisuus #WAAD #AutismAwarenessMonth

#neurodiversiteettiviikko #neurovähemmistöt #autistit #NeurodiversityCelebrationWeek #NeurodiversityWeek

https://twitter.com/cyclite/status/1640445067767717889

Kiinnostava kirjoitus #neurodiversiteetti #neuromoninaisuus #neurovähemmistöt #autistit #adhd - hienoa nähdä että lääkärikunnassakin on neurodiversiteettitarkastelua. Mukana tosin ei #syrjintä #yhdenvertaisuus ym. yhteiskunnallisia jotka neurodiversiteettiliikkeessä / autistien oikeuksien liikkeessä keskeisiä.

https://riikkariihonen.com/2023/03/13/neuropsykiatria-ei-ole-mystiikkaa/

No, #neurovähemmistöt sanoituksena näyttää olevan nyt yleistynyt ja yleistymässä termi #neurokirjo. Joka monia autisteja ärsyttää, koska ajatus kulkee #neurodiversiteetti eli #neuromoninaisuus -hahmotuksen kautta - jossa on luontevaa ajatella, että kirjo koostuu koko populaatiosta, ei vain vähemmistöistä. 2/

Eri vähemmistöjä tuli taas pohdiskeltua. #Neurovähemmistöt taas ajankohtaisia mm. kun #ADHD pinnalla ja neurodiversiteettiviikko ja autismitietoisuusviikko tulossa. Sukupuolivähemmistöistä ajankohtaisesti asiaa ja liittyen sanoitus
sateenkaari-ihmiset on näköjään tasa-arvoviranomaisenkin blogin kieltä. 1/

https://tasa-arvo.fi/-/nyt-on-aika-toimia-sateenkaari-ihmisten-ihmisoikeuksien-vahvistamiseksi

Tulipa esille eräässä keskustelussa #neurovähemmistöt #autistit #vammaisuus miten autistien ominaisuuksia nähdään erilaisuutena tai puutteina, ja siitä Pete Wharmbyn video, jossa käsittelee, kuinka moni kokee erityisesti toiminnanohjauksen puutteena, monen muun asian taas voin erilaisuutena.

VIdeo 34 minuuttia:

https://youtu.be/OD-hvTVwJZQ

Ohessa mm. Jac den Houtingin TEDx-puheeseen "Miksi kaikki mitä tiedät autismista on väärin" pohjaava kirjoitusharjoitus, artikkelin alku. Tämä on töötätty toiselta tililtäni, varsinainen on tällä hetkellä @JyrkiKuoppala@vivaldi.net

--

Vamma, vika, häiriö, vammauttaminen? – autismin monet kasvot

Autismi, tai muutoksessa olevien eri diagnoosimäärittelyjen perusteella autismikirjon häiriö tai Aspergerin oireyhtymä, voidaan diagnosoida noin 1-2 prosentilla väestöstä. Tunnemme autismin ehkä Sademies -elokuvan Rainman-hahmosta, joka osasi yhdellä silmäyksellä sanoa montako tulitikkua oli lattialle auenneessa ja tyhjentyneessä tulitikkulaatikossa, tai mahdollisesti Silta-sarjan rikosetsivän Saga Norénin henkilöhahmon oudolta vaikuttaneesta toiminnasta. Mutta mitä tiedämme autismista tutkimus- ja tiedeperustaisesti? Lääkärilehden keväällä ilmestynyt artikkeli kertoo autismista lääketieteellisestä näkökulmasta seuraavasti:

”Ydinoireet jaetaan 1) pysyviin puutteisiin kyvyssä vastavuoroiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikointiin sekä 2) rajoittuneisiin, toistaviin ja joustamattomiin käyttäytymismalleihin ja kiinnostuksen kohteisiin.” (Katsausartikkeli: Miksi ja miten autismin diagnostiset kriteerit muuttuvat?”, Lääkärilehti 17.4.2020)

Autismin syytä tai syitä ei varmasti tiedetä. Perinnöllisyydellä nähdään olevan merkittävä rooli, mutta myös ympäristötekijöillä nähdään olevan vaikutusta. Myös autismin ytimestä tai perusluonteesta on monia näkemyksiä – on esitetty, että autismi selittyy ”mielen teorian” puutteella, että autistisilta ihmisiltä puuttuu kyky hahmottaa toisen mielen toimintaa, toisaalta on esitetty että autismi olisi ”äärimmäisten miesaivojen” toimintaa. Yksi selitysmalli on autismin kirjon henkilöillä hyvin yleisten aistien ali- ja yliherkkyyden kaltaisten aistihavaintojen erilaisuuksien perusteella muodostettu ”intensiivisen maailman teoria”. Lukuisia muitakin hahmotusmalleja ja teorioita on.

Entäpä jos kuuntelemme ja luemme, mitä sanottavaa autisteilla itsellään on autismista? Filosofian tohtori Jac den Houting, autisti, autistitutkija, kertoo omista kokemuksistaan TEDx-puheessaan”Miksi kaikki mitä tiedät autismista on väärin”. Puheessaan Jac den Houting kuvaa, kuinka diagnoosi oli hänelle erittäin hyvä uutinen, kuinka hän diagnoosin saatuaan pohti, että ei ollut epäonnistunut neurotyypillinen (ei-autistinen) ihminen, vaan oli oikein hyvä autistinen henkilö. Diagnoosin saatuaan hän teki kuten nykyään teemme, tutustui autismiin hakukonetta ja Internet-julkaisuja käyttäen. Hän luki aineistoa joka muistittu alun Lääkärilehden lainausta, jossa kuvattiin, kuinka viallista, puuttellista ja kielteistä autismi on – vikoja ja puutteita oli viestinnässä, sosiaalisissa suhteissa ja aisteissa.

Jac den Houting ihmetteli, miten autismi on hänen lukemissaan artikkeleissa ja tutkimustuloksissa niin kielteinen ja huono asia, kun hänelle diagnoosin saanti oli hyvin myönteinen asia. Hän jatkoi aihepiirin tutkimista ja ristiriidan selvittämistä. Hän päätyi lukemaan autistien kirjoittamia tekstejä, ja myös tekstejä itse autistisilta autismitutkijoilta, jollainen myös hänestä myöhemmin tuli.
Jac den Houting löysi autistien kirjoituksista myös toisenlaista autismin kuvausta kuin lääketieteellisissä artikkeleissa yleensä on. Vikojen ja puutteiden luettelun sijaan oli olemassa toinenkin tapa hahmottaa autismi. Lääketieteellisessä mallissa opetetun yhden oikean neurologisen kehitysmallin ja siitä poikkeamisen viaksi luokittelun sijaan oli myös neuromonimuotoisuuden, neurodiversiteetin malli. Kuten biodiversiteetti turvaa luonnon ja ympäristön monimuotoisuutta ja kestävyyttä, auttaa neurodiversiteetti tuottamaan terveellisen ja kestävän kognitiivisen ympäristön. Moninaisuusmallin mukaan ei ole olemassa oikeita ja vääriä aivoja. Jac den Houtingille tämä oli ratkaiseva ja mullistava näkökulman muutos, paradigmanvaihdos.

Aivojen moninaisuutta puolustavaa mallia vastaan on helppo esittää kritiikkiä siitä, kuinka tämä ajatus ehkä toimii toimintakykyisimmille autisteilla, mutta monet ovat oikeasti toimintakyvyltään huonoja, vammaisia. Eivätkö he tarvitse tukea? Eikö heillä ole merkittäviä rajoitteita, puutteita, vikoja?

Suomi ratifioi eli sisällytti omaan lainsäädäntöönsä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen yhtenä viimeisimmästä EU-maista vuonna 2016. Vammaisoikeuksien sopimukseen sisältyy toinen autismiinkin liittyvä merkittävä näkökulman muutos, paradigmanvaihdos. Vammaisuus ei ole pelkästään yksilöön liittyvä seikka, vaan syntyy vuorovaikutuksessa yksilön ja yhteisön välillä. Tätä näkökulmaa kutsutaan vammaisuuden sosiaaliseksi malliksi tai vammaisuuden vähemmistömalliksi. Kun aistiherkkä lapsi on nykypäivän Suomen satojen tai yli tuhannen oppilaan koulussa, hänen toimintakykynsä on selvästi rajallisempaa kuin jos hän on menneiden aikojen pienessä kyläkoulussa. Hän voi olla vammainen suuressa avokonttorikäytäntöjä noudattavassa koulussa, mutta ehkä ei olisi vammainen vanhassa kyläkoulussa. Suuri koulu vammauttaa hänet.

Vammaisuuden sosiaaliseen malliin tai ehkä paremmalla nimellä tässä yhteydessä vähemmistömalliin liittyy Damian Miltonin vuonna 2012 julkaisema teoria jolle hän antoi nimen Double Empathy Problem. Suomeksi tätä voisi kutsua vaikkapa nimellä empatiakuiluteoria tai kaksisuuntaisen empatiakuilun teoria. Lyhyesti kuvattuna autistien ja neurotyypillisten erilainen kokemus maailmasta johtaa siihen, että toisentyyppisen ihmisen empaattinen kohtaaminen on vaikeaa molempiin suuntiin, ja tästä seuraa viestinnän vaikeuksia ja sosiaalisia vaikeuksia. Teorialle on tueksi myös koenäyttöä ns. rikkinäisen puhelimen ketjussa, jossa autistit menestyivät yhtä hyvin kuten neurotyypilliset, mutta sekaryhmissä menestys oli selvästi huonompi.

Johtopäätöksiä kuten tarve ulottaa nämä näkökulmanmuutokset koko yhteiskuntaan ja saada neurotyypillisiä ymmärtämää miten autistit näkevät maailman eri tavalla sen sijaan että aina autistit joutuisivat mukautumaan, mukautukset, autismitutkimuksen rahoitus (Jac den Houtingin tutkimus, vain 7 prosenttia rahoituksesta autistisia ihmisiä auttavien palvelujen tutkimiseen), ihmisarvo ja kunnioitus.

#neurovähemmistö #neurovähemmistöt #autistit #autismi #yhdenvertaisuus #syrjintä #paradigmat #paradigmanmuutos

Jac den Houting: Miksi kaikki jonka tiedät autismista on väärin

https://youtube.com/watch?v=A1AUdaH-EPM&si=EnSIkaIECMiOmarE

@ReimanSaara @Quiri Taas on eri vähemmistöillä hyvin samantyyppistä tilannetta - viittomakielisten tilannekuvauksessa on paljon samankaltaisuuksia #autistit kanssa.

Kuvakaappaukset otteita Kieli, valta ja eriarvoisuus : esitelmiä 18. kielitieteen päiviltä, 1991, "Markku Jokinen - Kuurot - Viittomakielinen vähemmistö vailla oikeuksia" luettavissa linkin takana kokonaan

#vähemmistöt #neurovähemmistöt #autistit

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/320164

Hienoa nähdä neuro(epä)tyypillisyys mainittuna häirinnän vastaisessa ohjeistuksessa. Hajautetun (kuten Fediverse) Matrixin käytöskoodissa (matrix.org)

#neurovähemmistöt #yhdenvertaisuus

"Harassment includes, but is not limited to:

Offensive comments related to gender, gender identity and expression, sexual orientation, disability, mental illness, neuro(a)typicality, physical appearance, body size, race, age, regional discrimination, political or religious affiliation"

https://matrix.org/legal/code-of-conduct

Tila loppui edellisessä, tässä vielä muutama tunniste ja kirjoittajatägäys.

Tarvittaisiin muuten samantyyppisiä sanoja kuin "rodullistettu" kuvaamaan toiseuttamista ja stereotypistämistä muidenkin ominaisuuksien, kuten nyt vaikka neuroepätyypillisyyden tai autistiuden perusteella.

#neurovähemmistö #neurovähemmistöt #eugeniikka #syrjintä #yhdenvertaisuus #oikeusolla

@ReimanSaara

@ReimanSaara Kävin vilkaisemassa keskustelun Autismiliiton sivulla, siellä oli myös hyvä kommentti pakolaisasioita tuntevalta taustoista.

Mietin ajatukset Mastodonissa että missä on Kaiaon seinä, olikin vissiin facebook kyseessä, ja näköjään siellä linkit nykyään usein koodihirviöitä, katsotaan onnistuuko.

#neurovähemmistöt #autistit #sanoitus #eugeniikka #syrjintä
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid02QqZFSzTBwNj2jdssyy5XtRviLdFL1xizXtmakkJRscRcM4jeoybR7L33Tk4GhKrnl&id=100082900644231

#neurovähemmistöt #sanoitus - kas, @esther ehdotus että #neurotyypillinen -sijaan käytettäisiinkinkin käsitettä #neurovanilja

(johdettuna #neurodivergent - #neurospicy - mitähän tuo nyt sitten olisi suomeksi)

https://strangeobject.space/@esther/109512556854006076

#lastensuojelu #JärjestelmäOnRikki #syrjintä #yhdenvertaisuus #neurovähemmistöt

N. 2h keskustelu yleisö+"Juha Mäenpää (ps.), varatuomari Leeni Ikonen, Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta Tapio Räty ja isoisä-Timo. [..] lastensuojelulaki on osapuilleen hyvä, mutta ongelmana [..] noudata lakia.[..] puuttuu oikeusturva ja -varmuus; oikeussuojakeinot [..] olemattomat. Tilanne on kestämätön. [...] Tuhansia lapsia voitaisiin palauttaa [..] ei palauteta, koska raha puhuu:"

https://www.facebook.com/maria.dammert/posts/pfbid029jFZn8yspvHjLBW1m8sges8zH8g7bfFpQvZGKr61X4cjePHcvM2re1oVbioigEiFl