Digi- ja väestötietoviraston sivuilta voi ladata tilaston, jossa on kaikki nykyväestöllä käytössä olevat etunimet, joilla on vähintään viisi kantajaa: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none

Nimien yleisyys selviää myös Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta (mukana myös kuolleet): https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/

Jos nimenkantajia on alle viisi, tarkkaa määrää ei Nimipalvelussa näytetä. Myöskään nimenkantajien sukupuolta ei tällöin kerrota, vaan kumpaankin sarakkeeseen tulee ”alle 5”.

3/3

#etunimet #nimet

Vuonna 2022 syntyneiden suomenkielisten lasten yleisimmät ensimmäiset etunimet olivat Olivia, Aino, Aada, Lilja ja Eevi sekä Leo, Eino, Oliver, Elias ja Onni.

Kun huomioidaan myös jälkimmäiset etunimet, yleisimmät olivat Aurora, Maria, Sofia, Olivia ja Emilia sekä Olavi, Juhani, Johannes, Mikael ja Oliver.

Digi- ja väestötietoviraston tiedote: https://www.sttinfo.fi/tiedote/olivia-ja-leo-yha-lasten-suosikkinimet-uusi-digipalvelu-on-suosituin-tapa-ilmoittaa-lapsen-nimi-vaestotietojarjestelmaan?publisherId=3777&releaseId=69973232

2/3

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 13

Väestötietojärjestelmään merkityillä elossa olevilla suomalaisilla yleisimmät etunimet ovat Maria, Helena, Anneli, Johanna ja Kaarina sekä Juhani, Olavi, Tapani, Antero ja Johannes.

Kun katsotaan vain esimmäisiä etunimiä, yleisimmät ovat Anne, Tuula, Päivi, Anna ja Minna sekä Juha, Timo, Matti, Kari ja Mikko.

1/3

#etunimet #nimet

Jos lapselle ehdotetun tai itselle haetun etunimen lainmukaisuus arveluttaa, DVV pyytää lausunnon nimilautakunnalta. Aikuisille nimenmuuttajille hyväksytään sellaisiakin etunimiä, joita lapsille ei hyväksytä. Nimen hyväksymisen taustalla voi olla myös yhteys toiseen nimikulttuuriin.

Pari vuotta sitten hermostuin harvinaisille nimille naureskeluun ja kirjoitin blogitekstin:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/nimien_viemaa/ala_pilkkaa_toisten_nimia.35512.blog

2/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 12

Lasten nimet hyväksytään Digi- ja väestötietovirastossa (DVV). Samoin nimenmuutoshakemukset osoitetaan DVV:hen.

Oman etunimensä voi muuttaa kokonaan, jonkin nimistään voi tiputtaa pois tai voi ottaa yhden tai useamman nimen lisää. Myös nimien järjestystä voi muuttaa.

1/2

#etunimet #nimet

Lain mukaan etunimi ei saa aiheuttaa pahennusta eikä kantajalleen haittaa. Sen täytyy muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastata vakiintunutta etunimikäytäntöä ja olla vakiintunut nimensaajan kanssa samalle sukupuolelle. Eri sukupuolelle vakiintunut nimi voidaan kuitenkin hyväksyä, jos se on jo käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa olevalla henkilöllä.

2/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 11

Ensimmäinen etunimilaki astui voimaan vuoden 1946 alussa, 25 vuotta myöhemmin kuin ensimmäinen sukunimilaki. Etunimilain oli valmistellut pääosin K. J. Ståhlberg.

Uusin etu- ja sukunimilaki tuli voimaan vuonna 2019. Suurin muutos aiempiin lakeihin on se, että etunimiä voi olla neljä (aiemmin korkeintaan kolme).

1/2

#etunimet #nimet

Yleisimmät yhdysnimet Suomen nykyväestöllä ovat Marja-Leena, Marja-Liisa, Anna-Liisa, Veli-Matti, Juha-Pekka ja Jukka-Pekka.

Aiemmin yhdysnimiksi annettiin usein vakiintuneita yhdistelmiä, kuten edellä mainitut. Nykyisin täysin uuden yhdysnimen muodostaminen on yksi tapa luoda yksilöllisiä nimiä.

3/3

#etunimet #nimet

1900-luvun alkupuolella Anna-Liisasta tuli erittäin suosittu yhdysnimi. Nimi oli suosituimmillaan vuosina 1925–35. Sen vanavedessä myös muut yhdysnimet yleistyivät niin, että 1940-luvun lopulla 10 % tytöistä sai yhdysnimen.

Pojilla yhdysnimet yleistyivät vasta 1980-luvulla. Ensimmäisenä suosituksi nousi Veli-Matti. Myös tytöillä yhdysnimet lähtivät uuteen nousuun 1980-luvulla.

2/3

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 10

Yhdysnimiksi sanotaan etunimiä, joissa on yhdistetty kaksi nimeä yhdysviivalla tai kirjoitettu nimet yhteen (esimerkiksi Ville-Veikko, Annemari). Tällaisia nimiä alkaa asiakirjoissa esiintyä harvakseltaan 1800-luvun lopulla.

1/3

#etunimet #nimet

Tyypillisessä kahden nimen yhdistelmässä on ensimmäisenä kaksitavuinen (vokaaliloppuinen) nimi ja toisena kolmi- tai useampitavuinen nimi (Antti Juhani, Laura Emilia). Jälkimmäinen nimi voi olla myös kaksitavuinen mutta konsonanttiloppuinen (Mikko Markus).

Kolmen nimen yhdistelmissä tavurakenne on usein 2+2+3 tai 3+2+3 (Anni Iiris Auroora, Mikael Juho Tapani).

Omien havaintojeni mukaan viskurilakia rikotaan nykyisin usein.

2/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 9

Etunimien järjestykseen vaikuttaa yleensä niin sanottu viskurilaki, jonka mukaan nimiyhdistelmissä raskain aines eli pisin nimi ”viskautuu” kevyempien jälkeen. (Termin taustalla on viljanpuintiin liittyvä jyvien ja akanoiden viskaaminen.)

1/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 8

Useamman kuin yhden etunimen antaminen on verrattain uusi ilmiö. Moninimisyys lähti Euroopan kuninkaallisilta ja aatelisilta 1600-luvulla ja eteni porvareiden kautta Suomenkin talonpoikaisväestöön, joka omaksui sen 1800-luvulla.

Aluksi kaksinimisiä puhuteltaessa käytettiin ilmeisesti kumpaakin nimeä.

1/2

#etunimet #nimet

Näyttää siltä, että nimimuodin sykli on 80–100 vuotta. Sellaiset nimet, jotka ovat aiemmin olleet todella suosittuja, eivät välttämättä nouse yhtä suosituiksi toisella kierroksella. Jotkin nimet ovat koko ajan suosiossa (esimerkiksi Lauri, Maija).

Jälkimmäisten etunimien suosiossa on vähemmän vaihtelua kuin ensimmäisten etunimien, koska jälkimmäisiä nimiä ei yleensä käytetä arjessa ja niiksi valitaan usein suvun perintönimiä.

2/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 7

Eri etunimet ovat eri aikoina suosittuja. Tämä johtuu siitä, että vanhemmat eivät yleensä halua antaa oman tai vanhempiensa ikäluokan nimiä lapsilleen. Omien isovanhempien ikäluokan nimet sen sijaan tuntuvat ”tuoreemmilta”.

1/2

#etunimet #nimet

Nimipäiväkalenteria uudistetaan nykyisin 5 vuoden välein. 1980-luvulta alkaen uudistus on perustunut nimenkantajien määrään. Ensisijainen kriteeri kalenteriin pääsylle on siis nimen yleisyys.

Seuraava nimipäiväuudistus tulee voimaan vuonna 2025. Suomalaiseen kalenteriin lisätään 33 nimeä ja suomenruotsalaiseen kalenteriin 27 nimeä.

Minna Saarelma-Paukkala kertoo Kielikello-artikkelissaan uusimmasta nimipäiväuudistuksesta: https://www.kielikello.fi/-/nimipäiväuudistus-tuo-60-uutta-nimeä-kalentereihin

2/2

#etunimet #nimet

#FaktojaEtunimistä osa 6

Nimipäiväkalenterimme sai alkunsa katolisesta pyhimyskalenterista, jossa oli pyhimysten muistopäivät. Reformaation jälkeen se alkoi kehittyä nimipäiväkalenteriksi.

Vuonna 1705 ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen almanakka, Almanach eli Ajan-Lucu. Vuonna 1810 Turun Akatemia sai yksinoikeuden julkaista almanakkaa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Nykyisin tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon on Helsingin yliopistolla.

1/2

#etunimet #nimet

Ruotsinkielisissä asiakirjoissa nimi Østersjön esiintyy jo vuonna 1499. Nimi ei kuitenkaan ole ruotsalaistenkaan keksimä. Tanskan kielessä ”Itämerta” tarkoittavaa nimeä on käytetty jo ainakin 800-luvulla.

Nimi johtuu alun perin siitä, että merenkulkijoiden ja tanskalais-hollantilaisten kartantekijöiden näkökulmasta Itämeri on sijainnut idässä ja myös ollut ’meritie itään’.

Itämeren nimistä enemmän Sirkka Paikkalan Kielikello-artikkelissa: https://www.kielikello.fi/-/itameri-pintaa-syvemmalta

2/2

#paikannimet #nimet

Hyvää Itämeri-päivää!

Vastasin vähän aikaa sitten nimineuvonnassa kysymykseen Itämeren nimestä. Meren suomenkielinen nimi on käännöslaina ruotsista ja esiintyy ensimmäisen kerran tekstissä vuonna 1649.

1/2

#paikannimet #nimet

Kolmas 2000-luvun nimitrendi on kansainvälisinä pidetyt nimet. Sen vuoksi nykyisin samat nimet ovat usein samaan aikaan suosittuja useissa länsimaissa. Esimerkiksi Emma, Leo, Luka ~ Lucas, Oliver, Olivia ja Sofia ovat olleet 2000-luvulla suostuimpien nimien joukossa monessa Euroopan maassa sekä Yhdysvalloissa.

3/3

#etunimet #nimet