Jos joku tykkÀÀ aivan suunnattomasti kihokeista, nyt on kÀsillÀ viime hetket ihailla niitÀ ennen ensi kesÀÀ. Avoimissa rimmissÀ lehdet oli jo lakastuneet ja jÀljellÀ enÀÀ talvehtivia kÀrkisilmuja. Suojaisissa sararimmissÀ nÀkyi vielÀ lehtiÀkin.
Tulvakonnanlieko (Lycopodiella inundata), koko maassa silmÀllÀpidettÀvÀ ja meillÀ 2a-vyöhykkeellÀ alueellisesti uhanalainen.
VÀriÀ ois ny tarjolla karuillakin soilla. ReunametsissÀ saa bonuksena hirvikÀrpÀsiÀ, jos on tarvetta.
Suotutkija syö -juttutyyppi palasi mieleen tÀstÀ hyvÀstÀ suoaiheisesta jutusta, jossa Vasander ei taida syödÀ mitÀÀn: https://planeetanrajat.fi/suo/
Kannattaa silti lukea â on rahkasammalia, suoruumiita ja spekulointia suohon uppoamisesta.
#suot 7/7
Suotutkija syö tupasvillaa, Suomen Luonto 2016:
âHelmenvalkea, ohuen ohut juuri katoaa professorin suuhun.
âOlen ihan varma, ettĂ€ nĂ€issĂ€ on vaikka mitĂ€ terveellisiĂ€ aineita! Tupasvilla panostaa juurituotantoon ja kasvattaa joka vuosi uudet, jopa metrin syvyyteen ulottuvat juuret. Merkillinen lajiâ, hĂ€n sanoo ja ojentaa juurenpĂ€tkĂ€n. SyötĂ€vÀÀ ei ole paljon, mutta maku on makea.
âIhan itse keksin tĂ€mĂ€n! Katselin niitĂ€ kerran, kun oli nĂ€lkĂ€.ââ
#suot 6/
Suotutkija syö lihansyöjÀkasvia, MetsÀlehti 2020:
âVasanderin mukaan 20 suokasvin tunteminen riittÀÀ, jos haluaa oppia tunnistamaan soiden pÀÀtyypit.
âMutta onhan se mukavaa tuntea kaikkiâ, hĂ€n tuumii ja poimii pitkospuun viereltĂ€ moniosaisen kasvin, rimpivesiherneen. â â
âTĂ€mĂ€n rimpivesiherneen talvehtimissilmun tĂ€ytyy olla varsinaista superruokaaâ, professori sanoo ja haukkaa silmua.â
#suot 3/
Suotutkija syö turvetta, MetsÀlehti 2020:
âProfessori Vasander tyrkkÀÀ terĂ€vĂ€n kepin maahan, niin syvĂ€lle kuin se menee. Maasta nostettaessa kepin varteen on tarttunut mustaa ainesta.
âMutta mistĂ€ tietÀÀ, ettĂ€ se on turvetta?â hĂ€n kysyy ja vastaa itse: âMaistetaan!â
KivennĂ€ismaa rahisee hampaissa, turve ei. Nyt suussa on muhevaa ruohoturvekankaan maa-ainesta, jota ravinteisuudestaan huolimatta ei kannata niellĂ€.â
#suot 2/
Arvostan ihan valtavasti emeritusprof. Harri Vasanderin ansioita suo- ja sammaltutkijana, mutta pakko myöntÀÀ, ettĂ€ on ollut kiinnostavaa myös seurata mediassa juttutyypin âsuotutkija syö asioitaâ kehitystĂ€. 1/
JÀlleen yksi syy ryhtyÀ ennallistamaan ojitettuja soita ja sassiin: haluttiin tai ei, laajoilla alueilla hengitetÀÀn hiukkasia kuivattujen tai kuivuvien turvemaiden metsÀpaloista. Turpeeseen sitoutuneet raskasmetallit kannattaisi ennemmin pitÀÀ turpeessa.
https://thenarwhal.ca/peat-wildfire-toxic-chemicals/
On turvemaiden metsÀpaloissa muitakin hankalia puolia, kuten se ettÀ palo jÀÀ herkÀsti kytemÀÀn turpeessa ja voi leimahtaa uudelleen. SÀÀliksi kÀy sammuttajia suomalaisissa ojalabyrinteissÀ, tosi raskas maasto.
Suo on vesipankki!
Kosteikot auttavat torjumaan tulvia ja kuivuutta.
#vesipÀivÀ #suot #kosteikot #ennallistaminen
#ennallistaminen #kosteikot #suot #vesipaiva
Luvussa: Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo: MetsÀnhoidollisia toimenpiteitÀ
#luontokato #elonkirjo #suot #suo #metsat #metsa #luonto